Tiedote. Julkaistu: 31.03.2021, 05:49
Suomen Kulttuurirahasto

Kulttuurirahastolta tukea koronakoiratutkimukseen

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt 205 000 euroa kahteen tutkimukseen, joilla selvitetään koirien luotettavuutta koronainfektioon sairastuneiden tunnistamisessa. Tutkimuksista vastaavat professori Anu Kanteleen ryhmä Helsingin yliopistosta ja professori Seppo Vainion ryhmä Oulun yliopistosta.

Koirien tarkasta hajuaistista on hyötyä paitsi kadonneiden ihmisten ja eläinten, myös mm. sairauksien ja infektioiden löytämisessä. Pandemian torjunnassa sairastuneiden ja altistuneiden nopea testaus, jäljitys ja eristäminen ovat oleellisia toimia. Viime aikoina Suomessa on selvitetty erikoiskoulutettujen hajukoirien hyödyntämistä Covid-19 -infektioon sairastuneiden tunnistamisessa. Koirien käyttöä on rajoittanut, ettei tunnistuksen luotettavuudesta ole ollut tieteellistä näyttöä.

Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti ja eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman ovat tehneet lupaavia kokeita koulutettujen koirien kyvystä tunnistaa Covid-19-infektioon sairastuneiden näytteitä. Kulttuurirahaston apurahan turvin kokeiden luotettavuutta varmistetaan ns. kaksoissokkoutetulla tutkimuksella. Jokainen koira on testaajana tiiviin, 1-2 viikon tutkimusjakson aikana ja tutkii 420 näytettä.

”Koirien hajuaisti on ihmeellinen. Vaikka kokeet ovat tähän mennessä olleet hyvinkin lupaavia, pidän välttämättömänä, että hajuerottelu testataan tieteen sääntöjen mukaisilla varmistuskokeilla”, Anu Kantele kertoo.

Kaksoissokkoasetelmassa koira ja ohjaaja eivät etukäteen tiedä mitä näytteet ovat. Kokeissa käytettävät positiiviset näytteet ja negatiiviset kontrollinäytteet kerätään henkilöiltä, joille on tehty PCR-testi edeltävästi eikä testinäytteitä ole haisteltu aiemmin. Tarvittaessa epäselvissä tapauksissa näytteen luovuttaneita voidaan kutsua myöhemmin vasta-ainetesteihin. Kaksoissokkokokeet toteutetaan erillisessä testausympäristössä, jossa koira ja ohjaaja ovat suljetussa huoneessa kaksin ja heille annetaan luukusta tietokoneen arpomia näytesarjoja koiran haistettavaksi. Testiä seurataan videoyhteyden avulla ja videot tallennetaan. Ohjaaja ilmoittaa kunkin näytteen suhteen, tunnistaako koira sen positiiviseksi vai negatiiviseksi. Paikalla on koko ajan tutkimuksen ulkopuolinen koiratyöskentelyn ammattilainen valvojana.

”Jos hajukoirat pystyvät erottamaan koronavirusinfektiopotilaiden näytteet muiden näytteiden joukosta, olemme askeleen lähempänä sitä, että hajukoiria voidaan hyödyntää nopeassa massaseulonnassa, esimerkiksi seulomaan rajoilla maahantulijoiden joukosta koronavirusinfektion sairastuneita”, Anu Kantele kertoo.

Toisessa tutkimushankkeessa Seppo Vainion tutkimusryhmä varmentaa molekyylibiologisten ja biokemiallisten tekniikoiden avulla koiran hajuhavaintojen luotettavuutta. Käytännössä koronapositiivisten henkilöiden iho-, veri- ja virtsanäytteiden ja koirien ilmaisemien positiivisten näytteiden välille haetaan vastaavuutta.

”Jo aiemmissa tutkimuksissamme olemme huomanneet, että koirien kyky erottaa solu- ja molekyylitason näytteitä on hyvin tarkka. Jatkamalla Anu Kanteleen tutkimusryhmän tuottaman aineiston analyysiä pystymme toivottavasti edistämään Covid-19-infektioon sairastuneiden varhaista tunnistamista. Tämä voi jatkossa edistää myös muiden sairauksien kuten Alzheimerin, syövän ja diabeteksen koiravälitteistä diagnostiikkaa”, Seppo Vainio toteaa.

Lisätiedot

Professori Anu Kantele, puh. 050 472 0203, anu.kantele@helsinki.fi

Professori Seppo Vainio, puh. 040 747 0939, seppo.vainio@oulu.fi

Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava, puh. 050 385 7600, antti.arjava@skr.fi

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää myöntämällä apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa. Lisätiedot osoitteesta www.skr.fi.